Menestyksen psykologiaa

2015-02-12-Fearorintuition-thumb

Kirjoitin pari viikkoa sitten sijoittajan kootuista tekosyistä. Taustalla vaikuttamassa on muutakin kuin välinpitämättömyys, sillä tiukkaan tieteeseen perustuvia argumentteja ei uskota ihmisen psykologian takia. Markkinoiden käyttäytyminen ei aina ole rationaalista, sillä tunteilla  on suuri vaikutus ihmisten käyttäytymiseen. Sijoittaja voi hyödyntää tätä markkinoiden tehottomuutta tiedostamalla taustalla vaikuttavat tekijät. Tällä lailla voi löytää aliarvostettuja yhtiöitä, joiden liiketoiminnassa ei ole vikaa, mutta sijoittajien kollektiivi pelästyy ja alkaa myymään osakkeita suurissa määrin ja täten painaa hintaa alas.

Esimerkki: Rahastonhoitaja vaihtuu ja suuri institutionaalinen sijoittaja, Eläkeyhtiö Y, vetää osuutensa pois. Rahastolla on suuri omistus yhtiössä X. Rahastonhoitajan on pakko myydä osakkeita rahastosta, jotta pystyy muuttamaan Eläkeyhtiön osuuden käteiseksi. Markkinoille tulee suuri määrä yhtiö X osakkeita, joka ajaa osakkeen hinnan alas ilman varsinaista syytä. Pahimmassa tapauksessa tämä luo lumipalloefektin, jolloin myös muut omistajat alkavat myymään osakkeitaan painaen hintaa edelleen.

Lopputulos: Hyvä ostopaikka. Yhtiön liiketoiminnassa ei muutoksia, mutta osakkeet suurella alennuksella. Markkinat eivät määritä hintoja tehokkaasti.

 

KATEUS:

envy

Kateus on ihmiselle luontaista, sillä vertaamme itseämme muihin jatkuvasti. Toisen ihmisen saavuttaessa jotain tavoittelemisen arvoista (hyvä terveys, voitto harrastuksena kisoissa, vauraus…), uskottelemme itsellemme sen johtuneen onnesta, hyvä veli-suhteista tai sen olevan vain väliaikaista. Ihminen näkee yleensä vain lopputuloksen, ei siinä johtanutta työmäärää. Oman firmansa miljoonakaupalla myynyt on tehnyt loputtomalta tuntuvan työmäärän päästäkseen siihen pisteeseen, mutta kateellisten mielestä se oli vain tuuripeliä.

Törmäsin mielenkiintoiseen vertaukseen rapuämpäristä. Yksi rapu yrittää kiivetä yli reunan vapauteen, muut vetävät sen takaisin. Jos ravut tekisivät yhteistyötä, pääsisivät ne helposti muualle kuin kattilaan.

Kateus saa aikaan tälläistä toisten estämistä vaikka itse tietäisi, että onnittelemalla ja toisia auttamalla ei itse häviäisi mitään. Päin vastoin toisen ihmisen auttaminen aiheuttaa yleensä vain positiivisia tuntemuksia.

Itsensä vertaaminen muihin on myös paras tapa pysyä keskinkertaisena. Tekemällä samaa mitä muut tekevät on samanlainen kuin kaikki muut. Se on perimmillään tapa pitää itsensä paikoillaan, kun saavutukset nähdään onnenkantamoisina, huijaamalla saatuina tai väliaikaisena asiana. Jos ei arvosta kovaa työtä, esimerkiksi BJJ-mustan vyön saavuttamiseen vaadittuja lukemattomia harjoituksia, on ajattelumaailma niukkuuden näkökulmasta. (Scarcity mentality)

Abundance Mentality

Köyhyys on ajattelutapa.

 

PELKO:

img3

Pelosta voisi kirjoittaa oman artikkelinsa. Menestyminen vaatii aina riskinottoa. Sijoittamisessa riski on menettää rahansa. Sijoittaminen ei silti ole uhkapeliä, tämän todistaa jo pelkkä tilastomatematiikka. Kaikkein vaikein askel on yleensä aloittaminen, hyppy tuntemattomaan. Toinen yleinen pelko on ”analysis paralysis”, joka estää henkilöä aloittamasta mitään, ennen kuin tietää aiheesta kaiken. Tällöin kuluttaa pitkiä iltoja lukemalla esimerkiksi sijoituskirjallisuutta ja internetin blogeja, mutta lopputulos on nojatuolisijoittaja, joka teorian tasolla on ammattilainen, mutta kaikki kokemus puuttuu.

Itsekriittisyys auttaa yleensä pelkojen selättämisessä. Selvitä miksi pelkäät rahan menettämistä. Do what you fear most, and the death of fear is certain. Jos pelon taustalla on naurunalaiseksi joutuminen tai perheen suhtautuminen alentavasti, on jotain konkreettista, jonka voi hoitaa pois päivänjärjestyksestä. Kun sijoitat rahaa, jota et heti tarvitse, kohteisiin, jotka tutkitusti ovat tuottaneet luotettavasti pitkällä aikavälillä (Indeksirahastot), ei tarvitse menettää yöunia vaikka väliaikainen pörssiromahdus tulisikin.

Hätävararahasto on myös hyvä tapa ylläpitää omaa mielenrauhaansa. Muutaman kuukauden menojen verran tilillä kun rauhoittaa kummasti mieltä.

 

KOGNITIIVISET VINOUMAT (Cognitive bias)

herd instinct
Kognitiiviset vinoumat saavat ihmiset toimimaan vastoin parempaa tietoa.

Kognitiivinen vinouma tai vääristymä tarkoittaa ihmisen taipumusta painottaa omia havaintojaan ja tulkintojaan tietyllä tavalla. (Näkee mitä haluaa nähdä.) Esimerkiksi vahvistusvinouma:

Vahvistusvinouma (vahvistamistaipumus, vahvistusharha) on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö on taipuvainen puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Tämän seurauksena henkilöt saattavat kerätä todisteita ja muistaa asioita valikoivasti, ja täten tulkinnasta voi tulla vääristynyt tai jopa harhautunut.(Wikipedia)

Vahvistusvinouma on yleensä syy siihen miksi toista on niin vaikea saada uskomaan, muuttamaan tapojaan, vaikka argumenttisi perustuisivat tutkittuun tietoon. Erityisesti ruokavaliosta keskustellessa, esimerkiksi hiilihydraatit aiheuttavat hyvin vahvoja reaktioita, vaikka kovasti liikkuva ihminen niitä tarvitsee kaiken tähän astisen tutkimuksen mukaan. Jos kohdalle sattuu fanaattinen karppaaja, joka on onnistunut laihduttamaan kymmeniä kiloja jättämällä hiilarit ja syömällä pekonia, on yleistä kaikkien hiilarien demonisointi.

Unsinkable ship
”This ship can’t sink!” vs ”This stock can’t lose!”

Osakemarkkinoilla erityisen haitallinen kognitiivinen vinouma on liika itseluottamus (overconfidence bias). Yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa, ettemme ole sijoittajina niin poikkeuksellisia verrattuna muihin. Oletko valinnut salkkuusi Titanic-osakkeita laivan kapteenin varmuudella?

 

EGO

Humility-CS-Lewis1

Sijoittamisessa on asioita, jotka eivät kuullosta loogisilta. Itsekin olen syyllistynyt uskomukseen, että pystyn valitsemaan markkinoita paremmin tuottavia yhtiöitä.

Esimerkiksi miten indeksisijoittamisella, eli koko markkinan ostamisella, voisi saada parempaa tuottoa kuin tiettyjä osakkeita poimimalla. Eikö markkinoiden voittamiseen riitä ettei osta huonoja osakkeita? Juju piileekin siinä, ettei oikeasti voi tietää voittaja- ja häviäjäosakkeita, sillä tämän päivän sankari voi olla huomisen häviäjä. Toistaiseksi kellään ei ole tulevaisuuden ennustuskykyä, ei edes sijoittamista ammatikseen tekevillä. (Suurin osa aktiivisten rahastojen hoitajista häviää vertailuindeksilleen. -HS 17.12.2015)

Ego yleensä pitää huolen itsevarmuudesta, joka saa uskomaan, että pystyy voittamaan sijoitusammattilaiset sekä markkinat. ”Kyllä minä tiedän, että tulevaisuus on Nokian puhelimissa.” Tälläiset tunteella ja intuitiolla tehdyt päätökset ovat osoittautuneet yleensä loistaviksi sijoituksiksi, kuten tulppaanit ja 90-luvun teknologiafirmat. Warren Buffet, joka on varmasti sijoittajista kuuluisin tekee päivittäin tuntikaupalla työtä (lukemista), ja on silti tehnyt urallaan tappiollisia sijoituksia. (Lentoyhtiöt jne.) Warren Buffetin luotsaama firma Berkshire Hathaway Inc. (BRK:A Yahoo Finance) tekee vuosittain noin 15% tuoton (vrt. S&P500 7%) Jos uskot olevasi seuraava Omahan Oraakkeli, sijoita toki tuleviin voittajayhtiöihin. Pitäähän kaikkien oppirahat maksaa. Suosittelen pitämään silti osan salkusta indekseissä.

ihFUxGY

SYNTEESI

Kirjoitus kuulostaa enemmän elämäntyyli-hippeilyltä, kuin mietteiltä rahankäytöstä, mutta ajatusmaailman muutos saa aikaan paljon enemmän kuin ”tee x, saa y”- ohjeet. ”Kolme tapaa, joilla tienaat enemmän” tyyliset otsikot antavat konkreettisia vinkkejä, mutta ilman sisäistä motivaatiota tai ymmärrystä miksi asiat kannattaa tehdä juuri näin, ei saa aikaan yhtä pysyviä tuloksia.

Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttuvat tunteet ovat tärkeitä tunnistaa ja tiedostaa sekä omassa käyttäytymisessä, että muissa ihmisissä. Juuri tämä antaa edellytyksiä ymmärtää miksi?-aspektia, niin markkinoiden käyttäytymisessä kuin muussa elämässä. Jokainen tehkööt jälleen omat johtopäätöksensä oman käyttäytymisensä suhteen, yleensä naapurien kanssa kilpailu seudun komeimmasta autosta ei johda oman onnellisuuden lisääntymiseen.shutterstock_208704058png

Rohkeus olla erilainen konformisuuden aikakaudella saattaa aikaan jotain muuta kuin velkaisuutta, ylipitkiä työpäiviä, burnouteja, avioeroja ja aina uudempien ja hienompien tavaroiden ostamista, jotka ovat muuten business as usual.

Mitä siis yritän sanoa: Ota vastuu itsestäsi ja hanki vapaus hypätä pois oravanpyörästä.

Mainokset

Oikean sijoitusrahaston valitseminen

Tavoite: Lukija ymmärtää termit Sijoitusrahasto, yhdistelmärahasto, ETF ja indeksirahasto sekä eron Aktiivisen ja passiivisen rahaston välillä sekä kasvuosuuden ja tuotto-osuuden eron.

 

Rahastot ovat piensijoittajalle oivia sijoitusinstrumenttejä. Yksinkertaisimmillaan rahasto on useiden pienempien sijoittajien muodostama yhteinen sijoittaja, joka mahdollistaa suursijoittamisen kustannustehokkuuden. Kyseessä on siis skaalaus-etu, jossa pienet rahasummat yhdistetään yhdeksi suureksi summaksi. Usein rahastot omistavat monia eri osakkeita/korkopapereita/toisia rahastoja, jolloin pienellä summalla saa jopa maailman kattavan hajautuksen. Rahastoja on kuitenkin lukemattomia erilaisia, joten mistä tietää mihin kannattaa sijoittaa?

Rahastot jaetaan yleensä tyypin mukaan osakerahastoihin, korkorahastoihin ja yhdistelmärahastoihin, jotka sisältävät sekä osakkeita että korko-tuotteita.

 

Rahastonhoitaja vs. indeksi

Lisäksi rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa, että aktiivista rahastoa hoitaa rahastonhoitaja tietyn sijoitusstrategian mukaan. Teoriassa tämä on hieno juttu, että rahoja hoitaa rahoitusalan ammattilainen ja sijoittaja voi olla huoletta. Tuotto perustuu salkunhoitajan näkemykseen tulevaisuuden voittajaosakkeista. Tilastollisesti suurin osa salkunhoitajista häviää vertailuindeksilleen. Salkunhoitajan onnistuessa tulevaisuuden arvausleikissä, voi tuotta jäädä silti matalaksi. Aktiivisissa rahastoissa on tyypillistä vilkas kaupankäynti, joka aiheuttaa kuluja. Suurin menoerä on kuitenkin salkunhoitajan palkkio.

Esimerkki aktiivisesti hoidetun rahaston kulujen vaikutuksesta sijoittajan tuottoon:

nordea säästö75
Pankkien omat rahastot tuottavat pankeille riskitöntä rahaa palkkioiden muodossa.

Nordean Säästö 75-yhdistelmärahasto, joka sijoittaa 75% rahastosta osakkeisiin ja 25% korkoihin ja täten lasketaan aggressiiviseksi painotukseksi osakkeisiin, laskuttaa sijoittajalta 1,8% hallinnointipalkkiota vuosittain. 1,8% voi kuulostaa pieneltä, eihän se ole kuin 1,8e per satanen vuodessa. Huomioiden viimeisen vuoden tuoton 7,57% on 1,8% tuotosta jo 23,8%, eli miltei neljäsosan tuotosta syö pelkkä hallinointikulu. Tähän päälle vielä prosentin merkintä- ja lunastuspalkkiot, eli prosentti siitä summasta, jonka rahastoon tallettaa tai rahastosta nostaa, alkaa pankille jäämään mukava siivu sijoitetuista rahoista täysin ilman riskiä pankille. Sijoittaja siis kantaa kaiken riskin ja pankki tienaa. Nordean rahaston 1,8% hallinnointikulu on kokemukseni mukaan keskiluokkaa pankkien omissa rahastoissa.

Rahaston juoksevat kulut tulee aina selvittää ennen sijoittamista ja suhteuttaa rahaston tuottoon. Tiedän tapauksen, jossa pankin rahastosta luvattiin varmaa tuottoa ilman riskiä. Kyseessä oli korkorahasto 3,9% tuotto-odotuksella ja 1,9% juoksevilla kuluilla. Jos et halua maksaa voitoistasi puolikasta pankille, selvitä rahaston kulut. Yleensä ne löytyvät pdf-muotoisista avaintieto-esitteistä. Englanniksi ilmoitetaan yleensä TER eli Total Expense Ratio. 

säästö 75 vertailuindeksi.JPG
Nordean Säästö 75 – rahaston vertailuindeksi punaisella. Rahastonhoitaja on siis hävinnyt omalle vertailuindeksilleen.

Indeksin mainitsin asiana, jolle salkunhoitaja häviää vertailussa. Indeksirahastoista yleensä kuulee kokeneempien sijoittajien suositellessa niitä. Indeksi on lista yhtiöistä, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Esimerkiksi Helsingin pörssiä seuraava OMXH25GI sisältää 25 Helsingin pörssin eniten vaihdettua osaketta, GI:n lopussa tarkoittaen että maksetut osingot sisällytetään indeksiin. Indeksiä ylläpitää NASDAQ, eli sitä ei voi muokata mikä tahansa taho.

Nice to know, mutta miten liittyy rahastoihin?

Indeksirahastot pyrkivät seuraamaan kohdeindeksiään mahdollisimman tarkasti. OMXH25GI tapauksessa rahastoon ostetaan 25 vaihdetuinta osaketta Helsingin pörssistä. Tämä poistaa tarpeen rahastonhoitajalle, jolloin rahasto on passiivinen. Rahastoon tehdään muutoksia vain kun indeksiin tulee muutoksia, joka tarkoittaa hyvin alhaisia kuluja. Indeksirahastoilla kulut ovat usein 0,06 – 1% luokkaa.

Rahaston valinnassa kulje kulut edellä, jollet ole täysin vakuuttunut rahastonhoitajan ammattitaidosta. 

expense ratio
Rahaston vuotuiset kulut 1.8 vs 0.2% ero = 111 tuhatta dollaria 30 vuoden aikana.

Passiivisiin rahastoihin ei myöskään kohdistu suurten institutionaalisten sijoittajien aiheuttamia paineita. Mikäli esimerkiksi suurella eläkesäästöfirmalla on paljon osuuksia rahastossa, on sillä myös vaikutusvaltaa rahastonhoitajaan. Institutionaalisen sijoittajan pitäminen tyytyväisenä voi vaikuttaa rahastonhoitajan päätöksiin, sillä eihän hän halua menettää rahastoon sijoitettuja miljoonia.

Rahaston verot

Suomalainen piensijoittaja hyötyy rahastosijoittamisesta myös verojen osalta. Suomessa rahastot eivät maksa veroa osingoista, joka kiihdyttää korkoa korolle- kasvua. Yksityishenkilö maksaa osingoista pääomaveroa, joka on 30%. Osingoista 85% on veronalaista tuloa ja 15% verovapaata. Kokonaisuudessaan sijoittaja maksaa siis saamistaan osingoista 25,5% veroa. Rahasto saa siis viidesosan helpotuksen osingoista. Sijoittaja hyötyy verohelpotuksesta vain ostaessaan kasvuosuuksia. Kasvuosuus tarkoittaa osingot uudelleen sijoittavaa rahastoa. Näissä rahastoissa verot maksetaan vasta rahasto-osuudet myytäessä.

Useimmissa rahastoissa on saatavilla myös tuotto-osuus. Tuotto-osuus tarkoittaa, että rahaston tuotto maksetaan omistajille ulos tietyin ajoin. Tällöin rahaston maksama tuotto vastaa firman maksamaa osinkoa, ja siitä sijoittaja maksaa pääomaveroa. Ennen sijoittamista varmista siis rahaston olevan nimenomaan kasvuosuus. Kasvuosuus-rahasto on suomalaiselle sijoittajalle kuin ilmainen lounas, sillä se maksimoi korkoa korolle-ilmiön. Toinen vaihtoehto vastaavaan verosuunnitteluun olisi perustaa yhtiö Viroon, jolloin firman sisällä pidetyistä varoista ei tarvitse maksaa veroa. Jokainen miettiköön omat tarpeensa rahavirralle. Itse säästän rahaa, jota en tule tarvitsemaan, jolloin en tarvitse myöskään tuoton ulos maksua. Esimerkiksi taas eläkeläinen saattaa tarvita säännöllistä rahavirtaa eläkkeen lisäksi.

tl:dr Kasvuosuuksilla et maksa turhaan veroja. 

Rahaston hyödyt:

  1. Hajautus (koko maailmaa parilla kympillä)
  2. Piensijoittajaa pienemmät kulut (skaalaus-etu)
  3. Huolettomuus (ei tarvitse seurata kehitystä)
  4. Verohyöty (suomalainen rahasto ei maksa veroja osingoista)
  5. Rahat saa ulos nopeasti
  6. (Ammattitaito aktiivisissa rahastoissa [vaihtelevasti!])

ETF hyödyt edellisten lisäksi:

  1. Pienet kulut (yleensä)
  2. Laaja valikoima
  3. Helppo ostaa pörssistä
  4. Läpinäkyvyys
investment
Source: Mr. Money Mustache

Synteesi:

Rahastosijoittaminen on paras tapa sijoittaa suurimmalle osalle ihmisistä. Vaikeinta on valita sopivin rahasto, mutta sen jälkeen hommaa rullaa omalla painollaan. Parasta onkin automatisoida sijoituksensa, ja nauttia pitkäaikaisen säästämisen iloista vähällä stressillä. Varmistu täysin rahastonhoitajan viisaudesta, jos maksat korkeita hallinnointikuluja. Indeksirahastot ovat laiskan sijoittajan paras vaihtoehto. Ostamalla koko markkinat (indeksin) saa niiden koko tuoton vähillä kuluilla. Täysin kuluttomasti voi sijoittaa Nordnetin Superrahastoihin, joilla saa hajautuksen kaikkiin pohjoismaihin.

Avaa asiakkuus Nordnettiin ja tue samalla blogia klikkaamalla tästä.*

*Affiliate-linkki.

 

Disclaimer: Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvoja, jokaisen sijoituspäätöksen tulee perustua omaan tutkimukseen. 

Sijoittajan FAQ

Juttelin viikonloppuna ystävieni kanssa sijoitusharrastuksesta ja keskustelun innoittama päätin selventää hieman yleisiä epäselvyyksiä sijoittamista koskien. Tuntemattoman pelko ja median levittämät kauhutarinat miljoonien tappioista varmasti osaltaan vaikuttavat, mutta suurin syy sijoittamisen lykkäykseen lienee puhdas tietämättömyys.

 

Sijoittaminen vaatii paljon alkupääomaa.

Tämä on ehkä yleisin kuulemani syy, miksi parikymppinen ei sijoita. Rahaa ei muka ole sijoittamiseen, ei ainakaan tarpeeksi suuria summia. Itse aloitin siirtämällä kuukausittain rahaa oman pankkini omiin rahastoihin, 50e kuussa. Minimisumma olisi ollut 15e/kuussa, eli kahden pikaruoka-aterian hinnalla pääsee sijoittamaan hajautetusti.

Rahastot hyötyvät skaala-edusta, eli monet pienet rahasummat yhdistämällä yhdeksi suureksi saadaan suurempi hyöty. Rahastoon sijoittamalla saa parhaassa tapauksessa sijoittajan ilmaisen lounaan, eli maantieteellisen hajautuksen, joka pienentää kokonaisriskiä.

Käytännössä pankin omiin rahastoihin ei kannata sijoittaa, sillä niissä juoksevat kulut (TER, total expense ratio) voi olla useita prosentteja, syöden leijonanosan tuotoista. Olen suositellut niille lähipiirini ihmisille, jotka jostain syystä eivät ole kiinnostuneet sijoittamisesta ja markkinoiden seuraamisesta Nordnetin ETF-kuukausisäästämistä.[ETF, Exchange Traded Fund, rahasto jonka osuuksia ostetaan pörssistä] Halvin koko maailman indeksiä seuraava rahasto-osuus maksaa kirjoitushetkellä 41e, ja juoksevat kulut ovat 0,19%. Kyseessä on siis db x-trackers MSCI World Index UCITS ETF (DR) [Morningstar – tietoa englanniksi], jolla saa koko maailman kattavan hajautuksen 41 eurolla. Mikäli säästää tuon summan kuukausittain, saa lisäksi ajallisen hajautuksen, eli kyseessä on melko riskitön sijoituskohde pitkällä tähtäimellä. Täytyy muistaa, että kurssit heilahtelevat lyhyllä aikavälillä paljonkin, mutta viimeiset 210 vuotta ne ovat aina nousseet uuteen huippuunsa.

Mikäli haluaa minimoida rahastosijoittamisen kulut täysin, on Nordnetillä neljä täysin kulutonta ”superrahastoa”. Nämä ovat passiivisia indeksirahastoja, joilla tällä hetkellä saa maantieteellisen hajautuksen Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. On huomattava myös, että ainoastaan Suomi-rahasto on euroissa, muihin tulee valuutanvaihtokulu (0,25%). Tämä on kuitenkin rahaston ainoa kulu, ei hallinnointipalkkiota tai merkintä- ja lunastuspalkkioita. Lisäksi saa myös suojaa euron arvon heittelyiltä, kun salkussa on Ruotsin, Norjan ja Tanskan kruunuja. Minimimerkintä kaikissa rahastoissa on 15 euroa, eli todellakaan ei tarvita suurta pääomaa sijoittamisen aloitukseen. Pääasia on sijoittamisen aloittaminen, mieluiten mahdollisimman aikaisin. 

  1. 15 euroa kuussa riittää.

”Sijoittamalla menettää kaikki rahansa, kaveri x menetti kaikki säästönsä Talvivaaralla.”

Tämä mustavalkoinen ”kaikki tai ei mitään” –ajattelu on sama mihin törmää usein ruokavaliosta keskustellessa. Samalla lailla kun huonojen hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliosta ei tarkoita, ettei koskaan voi syödä pastaa tai suklaata, ei sijoittaminen tarkoita sitä, että kaikki rahat pitää laittaa yhteen osakkeeseen. Osakkeilla voi toki pelata kaikki rahansa riskisijoituksilla, mutta sijoittamalla indekseihin tai esimerkiksi osinkoaristokraatteihin, eli firmoihin, jotka ovat nostaneet vuosittain osinkoaan vähintään 25 vuoden ajan, ei käytännössä voi kuin voittaa pitkällä aikavälillä. Aina on muistettava: ”It’s not timing the market, but time in the market.”

Hajautus, niin maantieteellinen kuin ajallinen, on sijoittajalle ilmainen lounas, jolla salkun riskiä saadaan alas ja olennainen osa sijoitusstrategiaa. Monilla opiskelija-ikätovereillani on palava halu rikastua yhdessä yössä, joka ajaa ottamaan riskejä. Korkean riskin sijoituksiksi lasken pienet start-upit tai aivan uudet pienet yhtiöt, jotka vasta etsivät paikkaansa markkinoilla. Sijoitukset, jotka lupaavat useiden kymmenien tai satojen prosenttien tuottoja (”Tuplaa rahasi kolmessa kuukaudessa…”) eivät ole riskisijoituksia, vaan huijauksia, joilla varmasti häviää rahansa.

Osakemarkkinat eivät ole paikka ”all in” tyyppiselle sijoittamiselle, vaikka kuinka joku markkinamies väittäisi ”uuden ajan saapuneen ja varmoja voittoja” (kuten dotcom-teknokupla 2000-luvun alussa). Hajauttamamalla fiksuihin kohteisiin oman strategiansa mukaisesti ja sijoittamalla kärsivällisesti on vaurastuminen väistämätöntä.  Monilta puuttuu juuri kärsivällisyys, jolloin ei pysytä omassa strategiassa.

Sijoittaja menettää rahansa, kun alkaa hötkyilemään. Kurssidipeissä myymällä mukana paniikissa menettää rahansa, eikä luultavasti pääse mukaan uuteen nousuun, kuin vasta liian myöhään. Markkinoiden ajoittaminen ei ole tutkitusti onnistunut keltään pitkällä aikavälillä.

Pelaa rahalla pokeripöydässä, sijoita osakemarkkinoilla fiksusti, niin ei harmita niin kovasti. Itse asiassa suurin osa suomalaisista pitää kaikkia muniaan samassa korissa sijoitusmielessä. Omistusasuminen on suomalaisten lempikohde parkkeerata rahansa, ja oma asunto onkin monelle ainoa sijoituskohde. Tämä ei ole hyvää hajauttamista, jolloin riski (tulipalo, ilkivalta, luontoäidin nyrkki jne) menettää koko omaisuutensa on suurempi, kuin osakkeisiin sijoitettuna.

2. Hajauta sijoituksesi, älä jahtaa mahdottomia tuottoja.

”En tiedä mihin sijoittaisin. En jaksa perehtyä talousuutisiin ja seurata taloutta, ei minulla ole aikaa tutkia sijoituskohteita.”

Vastaus: rahastosijoittaminen. Kuten edellä totesin, yhdellä sijoituskohteella on mahdollista saada laaja hajautus muutamalla kympillä. Näin pääsee mukaan osakemarkkinoille ilman sen kummenpaa perehtymistä. Valitse laajan hajautuksen passiivinen rahasto, jolla saat laajan hajautuksen rahoillesi ja katso kun varallisuutesi kasvaa.

3. Sijoita passiivisiin rahastoihin säännöllisesti rahaa, jota et tarvitse heti ja raha tekee töitä puolestasi ilman jatkuvaa seurantaa. 

 

”Minulla on parempaakin käyttöä rahoilleni.”

Tähän törmään yllättävän usein, olen miettinyt pelon aiheuttavan ihmisissä välillä hyvin aggressiivisiakin tekosyitä. Sijoittamisen sivuvaikutuksena usein tulee kiinnitettyä enemmän huomiota omaan rahankäyttöönsä. Henkilöt, jotka polttavat palkkansa ensimmäisen viikon kuluessa sen saapumisesta, eivät ole henkisesti valmiita ottamaan vastuuta itsestään ja taloudellisesta tulevaisuudestaan.

Esimerkki1: 1000 euron taulutelevisio (opiskelijan kesätyörahat haisemaan)

Jos sijoitan 10% vuodessa tuottavaan osakerahastoon 20 vuotiaana, 1000 euroa kasvaa 50 vuotiaaksi mennessä 19,8k euroksi. Melkein 20x kasvu siis.

Esimerkki2: Kuukaudessa 50 euroa tupakkaan.

Ostan kuukaudessa viidellä kympillä tupakkaa, maksaa se viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä minulle 114k euroa. Nimittäin jos olisin tuon 30 vuoden ajan laittanut 50 euroa osakkeisiin 10% tuotolla, olisi minulla 50-vuotisjuhlissa rahaa miltei 114k euroa käytettäväksi.

Tupakan poltto maksaa tahdilla 50 euroa kuukaudessa 30 vuoden ajan 18000 euroa Sijoituksena ne rahat ovat hävinneet kirjaimellisesti savuna ilmaan, ja osingonmaksuna saa keuhkoahtauman keski-ikään mennessä.

Kyseessä on niin kutsuttu ”opportunity cost”, sillä tuhlattu raha olisi voitu käyttää rahaa tuottaviin asioihin, joilla lumipalloefekti ajan kanssa on käytännössä varmaan rikastumiseen. Siirtäisinkö siis kulutustani tulevaisuuteen, jolloin voin valita 18k euron tappion sijaan jatkuvasti kasvavan 114k euron potin.

Tienaatko korkoa korolle-ilmiöllä vai maksatko sitä?

Bonuksena saa vielä äärimmäisen hätävararahaston yllättäville kuluille. Suurin osa suomalaisista, opiskelijoista puhumattakaan, ei pidä puskurirahastoa itsellään esimerkiksi seuraavan kuukauden elinkustannusten verran. Jos on sijoittanut edes jotain, on rahaa tarvittaessa saatavilla hädän tullen.

4. Irroita kuukausittain vain sen verran rahaa, jota et tule kaipaamaan. Tärkeintä on päästä alkuun. 

”Sijoitan sitten, kun saan töistä palkkaa.”

Toivottavasti sijoitat. Kuitenkin koska aloittaminen on vaikein asia sijoittamisessa, on työelämässäkin helppo keksiä ”tärkeämpiä” menoja kuin sijoittaminen, jonka hyödyt näkyvät vasta kymmenien vuosien päästä kunnolla.

Huono puoli tässä on ajan menetys, sillä aika on juuri sijoittajan paras ystävä.

Esimerkki: Kake sijoittaa saamansa rippirahat 15 vuotiaana osakkeisiin ja unohtaa sijoitustilinsä kunnes täyttää 50 vuotta. Rahat ehtivät tehdä työtä Kakelle siis 35 vuotta.

  • 1000 euroa rippirahoja
  • 10% keskimääräinen osinkotuotto
  • 35 vuotta
  • = 32,638.65 euroa (yli 32x tuotto)

Raimo ostaa mopon osia rippirahoillaan ja tajuaa korkoa korolle-ilmiön voiman vasta 25 vuotiaana. Raimo haluaa ostaa keski-ikäisenä itselleen kalastusveneen. Hän laittaa palkastaan 1000e tekemään työtä itselleen.

  • 1000e palkasta
  • 10 % tuotto
  • 25 vuotta
  • 12,056.95 euroa

Raimo haluaa vähintään yhtä kalliin veneen kuin Kake. Laskelmiensa perusteella 1000 euroa ei riitä, joten hän sijoittaa vielä 1700 euroa lisää.

  • 2700 euroa
  • 10%
  • 25 vuotta
  • 32,553.75

Raimo joutuu siis sijoittamaan 2,7 kertaa enemmän kuin Kake, vain koska ei tajunnut aloittaa ajoissa. 1700 euroa ei kuullosta paljolta, mutta asia muuttuukin jo kun puhutaan kymmenistä tuhansista, jolloin pelkästä palkasta säästäminen alkaa tekemään tiukkaa. Tällöin Raimolla ei ole välttämättä ole mahdollisuutta saada Kakea kiinni, kun on maksettavana asumiskuluja, lainanhoitoa ja muuta elämää myös.

Miksi tehdä jotain huomenna, kun sen voi tehdä jo tänään. Pienillä summilla pääsee alkuun, jolloin kaikilla on mahdollisuus irroittaa kuukausittain summa, joka ei haittaa muuta elämää. Nyrkkisääntönä tulisi sijoittaa vain sellainen määrä, jota ei tule kaipaamaan. Onhan sijoitushorisontti paras asettaa kymmenien vuosien päähän, jolloin rahoja ei tule nostaa pois maksimaalisen tuoton vuoksi.

5. Paras aika aloittaa sijoittaminen oli 20 vuotta sitten. Toiseksi paras on tänään.

”Ei kiinnosta joku sijoittaminen YOLO”

Tämän kuullessani en voi olla ajattelematta puhujan olevan hieman yksinkertainen. En voi ymmärtää miksei jotakuta kiinnostaisi oman tulevaisuuden turvaaminen, taikka ”ilmainen raha” tekemättä sen kummenpaa työtä sen eteen. Ilmaisella rahalla tarkoitan tietenkin korkoa, jota sijoittaja saa palkkioksi yhtiön omistamisesta (osinko) ja on mukana yhtiön arvon kasvussa. Täten esimerkiksi 700e sijoituksella ilmaista rahaa kertyy 35 vuodessa 22,147.06 euroa tuon 700 euron päälle.

”Ei kiinnosta” on asennevamma, jonka parantaminen on haastavaa, vaikka tiedon lisääminen olisikin kohteen parhaaksi. Toisilla on niin syvällä vääriä tai epäselviä käsityksiä osakesijoittamisesta, että niiden korjaaminen ei onnistu ennen kuin henkilöt itse haluavat tilanteen muuttuvan. Se on sääli, sillä jokaisella suomalaisella olisi halutessaan mahdollisuus olla monimiljönääri ajan kanssa.

6. Vaikeutat elämääsi tarpeettomasti, jos et ole valmis ottamaan siitä vastuuta.

 

”Mitä hyötyä sijoittamisesta on, jos rahat saa käyttöön vasta vanhana?”

Väärinkäsitys on se, ettei rahoja voisi nostaa niitä tarvitessaan. Osakesijoittaminen ei ole mitenkään määräaikaista, vaan rahansa saa pois myymällä omistuksensa pois. Eri asia on milloin niitä kannattaa myydä. Mitä kauemmin, sitä enemmän. Mitä enemmän, sitä enemmän vapautta. Tärkein asia mitä rahalla saa on mielestäni aika. Jos ei tarvitse huolehtia seuraavasta palkanmaksusta, voi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, tarjota heille varman tulevaisuuden, viettää enemmän aikaa harrastusten tai matkailun parissa tai tehdä juuri sitä mitä haluaa. Jos vaihtoehtona on vapaus rahasta versus pakko tehdä ylitöitä, että saa laskut maksettua, mielestäni valinta on helppo.

Elämästä kuuluu nauttia koko sen ajan. Tarkoitus ei ole venyttää viimeisintä penniä myöten vyötä kiristäen, vaan mahdollistaa oma toiminnanvapaus tulevaisuudessa. Itse käytän tähän työkaluna kulutuksen karsimista ja turhakkeiden sijaan sijoitusten ostamista.

Buy assets, not liabilities.” -Robert Kiyosaki

DSC_0018
Säästäminen ja ylettömän kulutuksen karsiminen ei tarkoita etteikö elämästä voisi edelleen nauttia.

Köyhyys on ajattelutapa. 

Aloita sijoittaminen jo tänään, vaikka Nordnetin Superrahastoihin.*

*Affiliate linkki.

 

 

Disclaimer: Pitkä postaus ja saattaa kuulostaa lähinnä Nordnetin mainokselta. Kirjoitus perustuu omiin kokemuksiini, ei sitä Nordnettiä turhaan valittu 2015 parhaaksi välittäjäksi (Taloustaito-lehti). En ole myöskään sijoitusneuvoja, sijoituspäätöksen tulee aina perustua omaan tutkimukseen.