Tammikuussa sijoitusvuotta 2016 on nautittu laskevien markkinoiden ostopaikoista. Lienee sopiva aika tarkastella mitä tulevana vuonna on markkinoilla odotettavissa.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti tammikuun pörssilaskettelujen jälkeen, ettei EKP:lla ole mitään rajoituksia keinoissa (no limit to what ECB can do to raise inflation) inflaation luomiseen Euroopassa.

Draghin ECB press conference Youtubessa.

EKP siis keinoja kaihtamatta haluaa nostaa ruuan, vuokrien ja muun elämisen kustannuksia.

Draghi mainitsi ongelmiksi nimenomaan alhaisen öljyn hinnan sekä ruuan halpuuden. Keskivertokuluttajan näkökulmasta halvempi kauppareissu tai auton tankkaus ei todellakaan liene ongelma. Miksi siis kaikki keskuspankit Eurooppaa, Japania sekä Amerikkaa myöten haluavat nostaa elämisen kustannuksia keinolla millä hyvänsä?

INFLAATIO

Mitä on inflaatio, jota pankit niin hanakasti tavoittelevat? Rahan arvon laskua. Inflaation luomiseksi pankit printtaavat uutta rahaa kilpaa, jotta samalla rahalla saisi vähemmän.

EKP:n (myös FED:n Yhdysvalloissa) tavoite on 2% inflaatio vuodessa. Tämä tarkoittaa käytännössä palkansaajalle 2% hintojen kallistumista verrattuna edelliseen vuoteen, eli samalla rahalla saisi vähemmän ruokaa kaupasta ja löpöä Nesteeltä. EKP:lle tämä kallistuminen tarkoittaa ”hintojen stabiiliutta”, jonka saavuttamiseksi EKP on valmis tekemään kaiken mahdollisen.

Jos bensan ja ruuan liian alhainen hinta on ongelma, miksi EKP:n on loihdittava lisää euroja tyhjästä elvytyksellä. EU voisi vain nostaa veroja koko Euroopan alueella, bensa ja ruoka maksaa jälleen huimia summia ja valtioiden kirstuihin kerääntyy enemmän euroja. Halpuutuskampajoista ei olisi puhettakaan ja torilla voisi päivitellä elämän(kuluttamisen) kalleutta.

MIKSI HALPUUTTAMINEN EI OLE HYVÄ JUTTU

Todellisuudessa ruoan tai öljyn hinnan lasku ei ole ongelma. Ongelma on osakkeiden hinnan lasku. Elvytyksellä halutaan pitää pörsseihin velkarahalla synnytetyt kuplat puhkeamasta.

Inflaatiolla halutaan laskea myös ihmisten palkkoja, sillä keskimäärin länsimaissa minimipalkkakin on liian korkea ollakseen kilpailukykyinen. Tämän ongelman kanssa painitaan tällä hetkellä Suomessakin, jossa taloudella ei ole vetureita, eikä kasvua synny. Laissa määrätyt korkeat palkat heikentävät kilpailukykyä. Rahan arvon heikentyminen vähentää siis yhtiöiden palkkakustannuksia.

Inflaatio helpottaa velan maksua. Asuntovelallisille tämän pitäisi olla tuttu juttu, eli kymmenien vuosien takaisinmaksuajan aikana velan arvo laskee, eli takaisin maksettavaa on vähemmän. Velkaantuneet valtiot hakevat samankaltaista helpotusta valtionlainoihinsa.

Mario Draghi pelasti osakemarkkinat historian pahimmalta tammikuulta. Nousu ei rajoitu ainoastaan eurooppalaisiin osakkeisiin, Draghin ilmoituksen jälkeen nousivat selvästi myös Yhdysvaltain sekä Japanin pörssit.

Valuuttasota

Keskuspankit haluavat estää markkinoiden romahduksen tulostamalla kilpaa lisää rahaa markkinoille. Valuuttasotaa käydään keskuspankkien välillä kilpailemalla kenen valuutta heikkenee eniten. Omaisuus euroissa, dollareissa, yeneissä ja kaikissa paperirahoissa altistuu tälle valuuttasodalle.

Osakemarkkinoiden korjausliike (romahdus) siirretään tulevaisuuteen tulostamalla lisää rahaa markkinoille ja laskemalla korkoja.

Keskuspankit tammikuussa 2016:

EKP on ilmoittanut jatkavansa elvytystä keinolla millä hyvänsä.

Japanin keskuspankki on laskenut korkonsa miinukselle ensimmäistä kertaa ikinä.

Yhdysvaltain keskuspankki FED nosti korkoja joulukuussa 2015. FED odottaa tarpeeksi suurta tekosyytä laskeakseen korkoja 2016 menettämättä kasvojaan.